Blogi

”Mikä DC, HPC, CHAdeMO?” Sähköauto- ja lataussanastoa

Sähköautoihin ja niiden lataukseen liittyy paljon lyhenteitä ja termejä. Keräsimme niitä tähän artikkeliin ja selitimme, mitä ne tarkoittavat. Puuttuuko joku termi tai lyhenne tai jäitkö pohtimaan jotakin? Soita tai laita meille viestiä, me autamme ja neuvomme!


EV = Electric Vehicle, sähköajoneuvo (esim. Tesla, Nissan Leaf, BMW i3)

BEV = Battery Electric Vehicle, sähköajoneuvo

Sähköauto = täyssähköauto, joka toimii kokonaan sähkömoottorilla

PHEV = Plug-In Hybrid Electric Vehicle eli ladattava hybridi käyttää sähköenergian lisäksi bensiiniä tai dieseliä (esim. Toyota Prius Plug-in Hybrid, Mini Countryman Plug-In Hybrid)

 

HEV = Hybrid Electric Vehicle eli hybridi on itselataava hybridi, joka käyttää liikkumiseen jarrutusenergiasta saatavaa sähköä ja polttoainetta (esim. Toyota Auris Hybrid, Hyundai Ioniq Hybrid)

Latauspiste = sähköautojen ja ladattavien hybridien latauspaikka

Latausjärjestelmä = useiden latauspisteiden muodostama sähköautojen ja ladattavien hybridien latausjärjestelmä

Range/toimintamatka = matka, jonka sähköauto/hybridi kulkee täydellä akulla

AC (Alternating Current) = Vaihtovirta, jolla ladattaessa auton sisäinen laturi muuttaa sen tasavirraksi ja syöttää auton akkuun. Syötön maksimi riippuu auton mallista.

DC (Direct Current) =  Tasavirta, jota pikalatauslaitteet syöttävät suoraan auton akkuun. Tämän vuoksi lataus on nopeampaa.

HPC = High Power Charger eli suurteholataus

 

Type 1 = Pistoketyyppi, joka on yleinen erityisesti japanilaisissa autoissa. Uusissa autoissa on käytössä Type 2, eli Type 1 käyttö on vähentymässä.

Type 2 (kuvassa) = Pistoketyyppi, joka on pakollinen julkisissa latauspisteissä. Type 2 mahdollistaa latauksen yksivaihevirralla ja kolmivaihevirralla. Type 2 on yleinen uusimmissa autoissa Euroopassa.

 

CCS = Combined Charging System eli toinen kahdesta pikalatausstandardista. Autovalmistaja päättää, kumpaa se tukee. CCS on eurooppalainen standardi. Kummassakin on esimerkiksi hieman erilaiset liittimet. CCS 1.0 mahdollistaa 400V/250A eli 80kW lataustehon pikalatauslaitteesta ajoneuvoon. CCS 2.0 mahdollistaa 1000V/500A eli 500kW lataustehon pikalatauslaitteesta ajoneuvoon. 

CHAdeMO = CHArge de MOve on toinen kahdesta pikalatausstandardista. CHAdeMO on japanilainen standardi. CHAdeMO mahdollistaa 500V/125A eli maksimissaan 62,5kW lataustehon pikalatauslaitteelta ajoneuvoon.

Sovellus/app/applikaatio/application = puhelimeen tai muuhun laitteeseen ladattava sovellus. Monella laitevalmistajalla on oma sovellus laitteen ja latauksen hallintaa varten.

Kuormanhallinta/kuormituksen hallinta = Kuormanhallinta tarkoittaa sitä, että kuormanhallintaan voidaan asettaa kiinteä asetus, jonka yli laite ei anna tehoa. Kuormanhallinta voidaan tehdä myös esimerkiksi Load Guard -järjestelmällä, joka säätelee lataukseen annettavaa tehoa sen perusteella, kuinka paljon sähköä kiinteistössä muuten käytetään.

Load Guard = Etrelin aktiivinen kiinteistön kuormanhallintajärjestelmä

Lataustapa 1 (Mode 1)Kevyiden sähköajoneuvojen lataaminen = Kevyet ja pienikokoiset sähköajoneuvot sekä -laitteet (sähköpolkupyörät, skootterit, ruohonleikkurit) ladataan käyttämällä lataustapaa yksi. Tässä sähköajoneuvon latauskaapeli liitetään normaaliin kotipistorasiaan.

Lataustapa 2 (Mode 2) Lataaminen tilapäislatauslaitteella = Sähköajoneuvoa ladataan kotipistorasiasta, mutta latauskaapelissa on latausvirranrajoitin. Auton mukana tuleva tilapäislatauslaite (kaapeli) on tarkoitettu vain auton tilapäiseen lataamiseen, esimerkiksi matkoilla.

Lataustapa 3 (Mode 3)Lataaminen kiinteällä latauslaitteella = Sähköajoneuvoa ladataan kiinteällä latauslaitteella. Tämä on sähköauton varsinainen ja pääasiallinen lataustapa. Laadukas ja autovalmistajan hyväksymä latauslaite takaa turvallisen ja helpon lataamisen.

Lataustapa 4 (Mode 4)Pika- ja suurteholataus = Tässä lataustavassa käytetään auton ulkopuolista tasavirtalatauslaitetta eli pika- tai suurteholatauslaitetta. Kaikki ladattavat ajoneuvot eivät kuitenkaan sovellu pikaladattaviksi.